Kekkosnäytelmän tekeminen on ollut erittäin mielenkiintoinen polku kuljettavaksi. Ensinnäkin on tietysti oppinut itse paljon, kun on saanut sukeltaa historian syövereihin ihan uudesta näkökulmasta. Vaikkapa lausahdus "Where is the cat" sai ihan uusia merkityksiä, kun tajusi, että kyseessä ei ollutkaan huono vitsi, vaan erittäin tarkkanäköinen viittaus 1970-luvulla televisiossa pyörineeseen lasten kieliohjelmaan (Makupaloja ohjelmasta voi käydä katsomassa Ylen Elävästä arkistosta). Lopputuloksena oli yleisön naurunremakka, joka tuli esityskauden alussa esiintyjillekin vähän yllätyksenä. Aina oppii uutta!

Toisekseen on ollut upeaa, kun Kekkosta on käynyt katsomassa väkeä vauvasta vaariin. Tai no ainakin yksi vauva, koululaisia, nuoria, nuoria aikuisia, aikuisia, keski-ikäisiä, eläkeläisiä ja ihan vaan vanhoja. Ihimisiä ajalta ennen Kekkosta, ihmisiä Kekkosen ajalta ja ihmisiä ajalta Kekkosen jälkeen.

Aika paljon jännitystä nostavat tietysti ne katsojat, joilla on enemmän tietoa kuin itsellään. Ne katsojat jotka tietävät minkälainen Kekkonen oli ja muistavat hänet konkreettisesti. Näyttämöllä olevien ihmisten kokemukset kun pohjautuvat vain kerrottuun tietoon ja legendaan. Paljon hauskaa palautetta on tullutkin mm. siitä miten Kekkosen ryhti ei ollut noin kumara vielä Paasikiven presidenttikaudella ja onpa pääroolia esittävää Esko Korpelaista moitittu jopa hieman liian lihavaksikin.

Voin kuitenkin sanoa, että kaikkein eniten jännitti eilinen koululaisnäytös. Tiesimme etukäteen, että katsomossa tulee istumaan liki 80 yhdeksäsluokkalaista eli äärimmäisen vaativa yleisö. Ja onhan se jännittävä sosiaalinen tilanne myös heille. Mieleen tulivat omat koululaisvuodet, kun näki suoraan että ne samat karikatyyrihahmot siellä istuivat katsomassa meidän esitystämme. Siellä olivat ne takarivin pikkuisen säheltävät pojat, reunapenkeillä hihittävät tytöt, jokunen äärimmäisen kiinnostunut nörtti sekä tietysti ne kovat jätkät, joita ei kyllä kiinnosta yhtään mikään teatteri.

Hauskaa, että roolitus on vuosien vierimisestä huolimatta pysynyt samana. Ysiluokka lähtee teatteriin ja onhan se nyt vähän noloa. Ja vielä joku Kekkonen... Ketä Kekkonen? Melkein täytyy pahoitella vielä tässäkin sen yhden "vapaaehtoisen" tytön kauhunhetkiä, kun hän joutui kanssamme hetkeksi näyttämölle. Ja voi sitä kikatuksen määrää tytön kaveriporukan keskuudessa.

Tämä kokemus sai minutkin miettimään näitä erilaisia rooleja, joita eri elämänvaiheissa päädymme kaikki esittämään. Minkälainen minä olin ysiluokkalaisena? Kuuluin ehdottomasti siihen nörttiporukkaan, jonka mielestä oli siistiä käydä tutustumisretkellä Kansallisbaletin "Pähkinänsärkijä" -esityksessä. Ja muistan myös hieman paheksuneeni niitä toisia poikia, jotka samalla reissulla oman sähellyksensä keskellä onnistuivat heittämään karkin noin 100 vuotta vanhan viulun päälle.

Muistan milleniumin alkupuolelta myös yhden absurdeimmista koulukiusaamisyrityksistä, joka liittyi siihen että tykkäsin kuunnella Beatlesiä (en oikeastaan edes tykännyt, minusta Elvis oli parempi). Mikäpä nyt olisi naurettavampaa kuin kuunnella kokoonpanoa, joka muutti musiikin historiaa?


Kai sitä huomaa tulevansa vähän vanhemmaksi viimeistään siinä vaiheessa, kun alkaa näkemään näiden roolien läpi. Ja loppujen lopuksi tuon haastavan koululaisnäytöksen päätteeksi voi tuntea lämpöä sydämessään, kun ainakin kuvittelee, että ne nuoret miehet ja naiset istuivat teatterissamme siltikin ihan kiinnostuneina näkemästään. Kiinnostuneena Kekkosesta, kiinnostuneena ympärillään olevista muista katsojista ja kiinnostuneena teatterin aiheuttamista tunteista. Ehkä opimme kaikki tästä taas jotain uutta ja ihmeellistä.

Jussi Jokinen
Lentävä Poro

Olemme kohta vuoden verran keskustelleet yhteisen projektin sisällä nuorista ja siitä, miten heidät saisi innostumaan yrittäjyydestä, tekemisestä ja olemaan rohkeasti tekemisensä takana. Koimme tehtävän haasteellikseksi ja takana on jos jonkinmoisia sirkustemppuja. Oltuamme hiukan vajaa puoli vuotta työkavereita päädyimme keskustelemaan tulevaisuudesta, kesätöistä, omista unelmista ja haaveista. Näin syntyi ajatus ruuan, komedian ja hyvän tunnelman festivaaleista. Jos halusimme Rovaniemelle jotain järjestettävän, miksi emme tekisi sitä itse. Kuin vahingossa tajusimme itse innostuneemme rohkeasta tekemisestä ja siitä paljon puhutusta yrittäjyydestä.

Tapahtuman taustalla häärii monipuolinen joukko eri alojen osaajia meitä kannustamassa ja neuvoja antamassa, mutta päävastuun kannamme me, Tuuli Kinnunen ja Reija Arnberg. Avuksemme saimme loistavan rovaniemeläisen graafikon Krista Kärjen, joka suunnitteli tapahtumamme visuaalisen ilmeen.

Uskomme vahvasti hyvän, laadukkaan ruuan ja teatterin yhdistelmään, ja tavoitteenamme onkin saada tapahtumasta pysyvä osa Rovaniemen kulttuurielämää. Lentävän Poron Teatteri sopi mitä mainiommalla tavalla tapahtumapaikaksemme, sillä heidän visionsa esiintymistilasta, kaupunkibasaarista ja rovaniemeläisten yhteisestä, omasta olohuoneesta inspiroi myös meitä tapahtuman suunnittelussa ja toteutuksessa. 

Koska tapahtuma järjestetään Rovaniemellä ensimmäistä kertaa, saamme kunnian olla antamassa suuntaviivoja tämän tyyppiselle tapahtumalle. Miltä tällainen tapahtuma maistuu? Miltä se näyttää? Millainen tunnelma tapahtumaan luodaan?  Ketkä sinne tulevat? 

Tapahtuman tarkoitus on tarjota katsaus Rovaniemen laadukkaaseen ravintolatarjontaan ja Lentävän Poron loistavaan Komediashow´hun.  Tapaksia tulevat tarjoamaan paikalliset ravintolat kuten Kuha Sushi, Pure Burger, Kahvila Toivo, Choco Deli, Vesalan luomu- ja lähiruokakauppa sekä Mandragora. 

Rovaniemellä on useita loistavia ravintoloita, jotka sopisivat tapahtumaan ja toivommekin, että myös muiden ravintoloiden edustajat tulevat kokemaan tapahtuman tunnelmaa ja inspiroitumaan annoksista. 

Tapahtuman kantavana teemana on lappilainen ruoka sekä tarinat. Mukana olevat ravintolat kertovatkin omaa tarinaa annostensa ja esillepanonsa kautta. (Lisää tarinoita tapaskokeistamme löytyy täältä)

Lippuja suositellaan ostettavan tai varattavan ennakkoon, sillä ovelta myytävien lippujen määrä on rajallinen. Lippukyselyt ja muut toivotut uteliasuudet: tuuli.kinnunen@gmail.com 

Tervetuloa tapahtumaamme!

Tuuli Kinnunen ja Reija Arnberg