|
Lentävän Poron Teatteri tiedottaa Päiväys: 14.5.2018 Julkaisuvapaa: Heti Pressikuvat: www.lentavaporo.fi/medialle  Jussi Olavi Jokinen ja Jonne Suopajärvi ovat kaksi vuotta käyneet henkistä karhunpainia epäonnistumisensa kanssa ja selättäneet pelkonsa. Kuva Kimmo Hirvenmäki Oletko kuullut Lentävän Poron Teatterista? Jos olet, niin tiedät heidät ehkä suomalaisen teatterimaailman outona lintuna, joka on noussut pienestä rovaniemeläisestä ammattiteatterista yhdeksi Suomen johtavista improteatteritoimijoista, rakastetuksi komediateatteriksi ja kansainvälisten suuryritysten yhteistyökumppaniksi. Nousukiidon uhkaa katkaista kaksi vuotta sitten epäonnistunut miljoonahanke, joka on viemässä Lentävää Poroa konkurssiin. Kaiken keskellä Lentävä Poro on kuitenkin toukokuussa 2018 lähdössä Suomen kiertueelle Kittilästä Helsinkiin ja pitää sitä suurimpana saavutuksenaan. Rovaniemeläinen Lentävän Poron Teatteri on saanut tietynlaisen maineen kotimaisessa teatterikentässä ja tullut tunnetuksi rohkeista avauksista komedian kentällä muun muassa aiheidensa ja esiintymispaikkojensa puolesta. Lentävä Poro voi tehdä komediaa parkkihallissa, takapihalla, keskellä metsää tunturin juurella, yökerhossa tai vaikka huonekaluliikkeessä. Ja tekee sen yhtä komeasti ja suurella sydämellä kuin tekisi ison teatteritalon suurella näyttämöllä. Lentävä Poro teki 2012 komedian raamatusta, toi ensi-iltaan 2014 musikaalin uransa suvantovaiheessa olleesta Antti Tuiskusta ja ennusti tietämättään Antin tulevan #petokesä menestyksen, roolitti 2016 Euroopan suuren pakolaiskriisin ja kuumentuneen rasismikeskustelun aikaan Hitler-komedian nimirooliin turkkilaistaustaisen naisen, pisti 2017 alulle valtakunnallisen Suomen Improvisaatioteatterit ry:n ja on jatkuvasti puhunut yhteistyön puolesta paikallisesti ja valtakunnallisesti. Nyt Lentävän Poron kaksi vuotta sitten epäonnistunut jättihanke on viemässä heitä täysillä kohti konkurssia ja Lentävä Poro tekee sen itsevarmasti ja iloiten. Näin ei kuitenkaan ole aina ollut. "Satojen tuhansien budjeteissa pyörineen ja miljoonankuvat silmissä tehdyn vuoden 2015 jouluteatterihankkeen rökälemäinen epäonnistuminen veti todellakin mielen aika maahan. Viime jouluna tajusimme, että ainoa keino päästä yli traumasta ja häpeästä on kertoa siitä avoimesti ihan kaikille. Tehdä se mitä kaikista eniten alitajuisesti pelkäsimme." Lentävän Poron toimitusjohtaja Jussi Olavi Jokinen sanoo.  Lopun alku ei ole saanutkaan Lentävien Porojen hymyä hyytymään, vaan päinvastoin. Teatterin toimitusjohtaja Jussi Olavi Jokinen ja taiteellinen johtaja Jonne Suopajärvi hymyilevät omien sanojensa mukaan leveämmin kuin vuosiin. "Nyt elämme niin kuin olemme saarnanneet. Rehellisesti, pelkäämättä ja häpeämättä. Nyt Lentävä Poro uskaltaa taas tehdä kaikkea sitä, mistä meidät on opittu tuntemaan" Lentävän Poron taiteellinen johtaja Suopajärvi sanoo. Vaikuttaakin siltä, että Lentävän Poron Teatterilla jokin pato on todella murtunut. Tekijöistä suorastaan säihkyy into ja tekemisen halu, vaikka edessä häämöttää yrittäjän isoin mörkö - konkurssi. "Konkurssilta ei varmasti pelastuta piilottelemalla sitä ja käpertymällä kuoreen. Pelot täytyy kohdata ja samalla aukeavat taas luovuuden hanat. Me esimerkiksi olemme tulleet piilostamme pois ja alkaneet tekemään taas asioita, joista nautimme ja joiden tekeminen on ihanaa. Meidän työssämme se näkyy todella vahvasti myös asiakkaille." Jussi Olavi Jokinen sanoo. "Hyvä esimerkki on 22.5. alkava Suomen kiertueemme Kittilästä Helsinkiin, jonka tekemistä olemme jahkailleet ja pelänneet kohta kahdeksan vuotta. Ei siinä taloudellisesti mitään järkeä ole nytkään, mutta se on jotain mitä olemme aina halunneet tehdä ja jotain mitä haluamme tarjota yleisöllemme. Siinä mielessä tämä on meidän suurin saavutuksemme." Jonne Suopajärvi sanoo. Lentävän Poron Teatterin yristystarina on inspiroiva ja rohkaiseva. Suomessa pitäisi todella puhua enemmän epäonnistumisesta ja rohkeudesta olla pelkäämättä sitä. Tuomitsemme itse itsemme häpeään ja pelkoon siltä varalta, että joku muu saattaisi niin tehdä. Avoimeen ja rehelliseen tarinaan suhtaudutaan kuitenkin ihan päinvastoin kuin pelätään. "Vastaanotto on ollut super-positiivinen ja rakastava, niin että sydän pakahtuu. Tätä tarinaa haluamme ehdottomasti kertoa ja jos jostain syystä emme teekään konkurssia, niin tästä tulee ehdottomasti iso osa tarinaamme. Alustavia keskusteluja on käyty jo tämän tarinan tuotteistamisesta ja viemisestä muun muassa pienyrityksiin luentona ja työpajana." Jussi Olavi Jokinen sanoo. "Sitä ennen pidetään kuitenkin roppakaupalla hauskaa ja ihan ensimmäisenä kierretään Suomi tehden sitä mitä parhaiten osaamme eli sydämestä tulevaa komediaa. Annamme takaisin niin paljon hyvää kuin osaamme." Lentävän Poron Teatteri kiertää ympäri Suomea 22.5.-26.5. ja matkan varrelle mahtuvat paikkakunnista Kittilä, Rovaniemi, Oulu, Tampere ja Helsinki. Kiertueen nimi on osuvasti "Pää pois p*rseestä" -komediakiertue ja luvassa on tekijöiden mukaan rohkeampaa komediaa, kuin olet ikinä nähnyt näin isojen miesten tekevän. Nämä koomikot eivät pelkää enää mitään, sillä heillä ei hyvässä mielessä ole enää mitään menetettävää. Maailman pohjoisimman improvisaatioteatterin mukana kulkee myös heidän hovimuusikkonsa Otto Siekkinen. Lentävän Poron Teatterin
PÄÄ POIS P*ERSEESTÄ! -komediakiertue Liput 10€ | Osta liput www.lentavaporo.fi/liput tai ovelta puoli tuntia ennen esitystä (tsekkaa myös ennakkomyynti paikanpäällä) ❤️ KITTILÄ | Hotelli Kittilä | Tiistaina 22.5. klo 19.00 ❤️ ROVANIEMI | Kauppayhtiö | Keskiviikkona 23.5. klo 19.00 ❤️ OULU | Voimala 1889 | Torstaina 24.5. klo 19.00 ❤️ TAMPERE | Teerenpeli | Perjantaina 25.5. klo 19.00 ❤️ HELSINKI | Ylioppilasteatteri / Vanha Ylioppilastalo | Lauantaina 26.5. klo 19.00  Lentävä Poro varasti esityksensä aikana itselleen yhden Nätti -pystin ilman kenenkään lupaa Kuva Ruusu-Maria Lappalainen Lauantaina 28.4.2018 järjestettiin Rovaniemen Lappia-talossa Nätti Gaala eli juhla rovaniemeläiselle näyttämötaiteelle. Juhlan yksi odotetuimpia hetkiä oli vuoden 2017 aikana tehtyjen näyttämötaiteen tekojen, toimijoiden ja esitysten palkitseminen. Nätti Gaala ei kuitenkaan ole kilpailu, vaan kunnianosoitus kaikille niille hyville ja tärkeille teoille, joita esittävän taiteen yhteisössä tapahtuu. Gaalassa vallitsi hyväntahtoinen ja kunnioittava tunnelma. Vuoden 2017 palkinnot ja palkitut olivat:  Hupsis -palkinnon vastaanotti työryhmän puolesta Joonas Martikainen Kuva Ruusu-Maria Lappalainen HUPSIS -PALKINTOEnsimmäisenä vuorossa oli Hupsis -palkinto, joka myönnetään vuoden 2017 positiivisimman, iloisimman ja ehkä jopa koomisimman tapauksen johdosta teolle, tekijälle tai porukalle, joka on tuottanut iloa ja onnea tekijöille, katsojille ja kanssakulkijoille. Palkinnon jakoi rovaniemeläinen nuori koomikko, näyttelijä, käsikirjoittaja ja ohjaaja, Hullu - hullumpi - yläaste -tv-sarjan luoja Tuomas Toivainen. KOLME NIMETTYÄ Nätti Gaalan raati nosti lukuisien ehdotusten joukosta esiin kolme eniten keskustelua herättänyttä, jotka ovat: Vaalishow -tapahtuma Lentävän Poron Teatterin, Lapin Kansan ja Uuden Rovaniemen tuottama kuntavaalitapahtuma, jossa yhdeksän eri puolueen ehdokkaat heittäytyivät improvisaation keinoin valottamaan pyrkimyksiään, rohkeasti ja häpeilemättä, toisiaan kunnioittaen ja hauskasti. Vaalishow’ssa Lentävä Poro näyttää osaamisensa parhaimmillaan ja tekee suuren palveluksen niin politiikalle kuin esittävälle taiteellekin. Vaalishow edustaa fiksua konseptointia, joka vie taas kerran rovaniemeläistä osaamista valtakunnalliseenkin tietoisuuteen. Tanssiteatteri Rimpparemmin teos Johtajan vapaapäivä Näinkin sen esityksen voi tehdä: ilman ohjaajaa tai koreografia niin että jokainen ryhmän jäsen ottaa itsenäisen taiteellisen vastuun ja suunnittelee esityksen itselleen. Taiteellisen vapauden innoittamana syntyi Rimpparemmin kuuden teoksen esitys, jonka sisällöstä vastasivat tanssijat ja muusikot itse. Tekemisen meiningistä kertoo sekin, että näyttämölle raahattiin tai sinne sinkoutui myös näyttämötekniikan väki. Vitus-festivaali Monitaideyhdistys Piste yhteistyössä Pohjoisen Mediakulttuuriyhdistys Magneetin ja Kahvila Kauppayhtiön kanssa järjesti marraskuussa kymmenennen - ja viimeisen - kerran Vitus festivaalin. Pienimuotoinen mutta ärhäkkä tapahtumakokonaisuus kokosi vuosi vuodelta yhteen eri alojen taiteilijoita ja mahdollisti nopealla aikataululla tehdyt monitaiteiset kokeilut luovassa hengessä. Autenttinen ja ketterä tapahtuma toi esittävistä taiteista esiin olennaisen: taide on muuttuva ala ja uudistuminen vaatii riskinottoa. Se vaatii katsojaltakin ennakkoluulotonta asennetta. Jälleen: Kulttuuri tarvitsee tinkimättömiä tekijöitään! VOITTAJA Vitus-festivaali  Näkymätön helmi -palkinnon vastaanottivat työryhmän puolesta Sari Laatikainen (vas.) ja Hilpi Ahola Kuva Ruusi-Maria Lappalainen NÄKYMÄTÖN HELMI -PALKINTOToisena jaettu Näkymätön helmi -palkinto myönnetään vuoden 2017 teolle tai teokselle, joka ansaitsee enemmän huomiota osakseen. Palkinnon jakoi yksi rovaniemeläisen Katsojan silmin -kulttuuriblogin kirjoittajista, Pälvi Rantala. KOLME NIMETTYÄ Nätti Gaalan raati nosti lukuisien ehdotusten joukosta esiin kolme eniten keskustelua herättänyttä, jotka ovat: Aika aukeaa - musikaali erityisihmisten arjesta ja haaveista Aika aukeaa -musikaali kokosi yhteistyöhön Rovaniemen kehitysvammaisten Tuki ry:n, Rovala-opiston, Seurakunnan Iloiset Musikantit ja Rovaniemen kaupungin erityisliikunnan Tanssin Taikaa -ryhmän. Esitys oli kollaasi asenteista kehitysvammaisuutta kohtaan ja rohkeudesta olla oma itsensä. Esiintyjät kertoivat mitä itse ajattelevat ja tuntevat asioistaan lauluin, sanoin ja kuvin. Aika aukeaa -musikaali oli yhden esityksen helmi. Eläytymisen ja myötätunnon juhla nosti valokeilaan yksilön vapauden ja tasa-arvonkaipuun. Esitys muistuttaa helmen tavoin siitä miten teatteritaide tarjoaa meille kaikille hienoja yhteisen tekemisen paikkoja ja jaettuja kokemuksia. Lapin ylioppilasteatterin näytelmä Kasvun paikka Lapin ylioppilasteatterin uusien jäsenten ilta, joka oli kokoelma sooloja, joiden teemoina olivat kasvu, kasvaminen ja kasvattaminen. Kasvun paikka haastoi tekijänsä tutkimaan itseään ihmisinä ja teatterin tekijöinä. Ryhmän yhteishengestä kumpuavassa raikkaassa esityksessä kukin esiintyjä toi lavalle omat kasvun paikkansa. Erityismaininta annetaan hienoviritteisestä kokoavasta ohjauksesta, joka synnytti myös katsomoon herkällä korvalla tekijöitä kuuntelevan, kuulevan ja kunnioittavan ilmapiirin. Tanssiteatteri Studio Solun teos ExTempoRe Tanssiteatteri Studio Solun uusien tanssijoiden illassa nähtiin määrittelyjä pakeneva esitys, joka avasi näkymiä moneen suuntaan ja härnäsi katsojaa yllätyksellisyydellään. Rohkea ja leikkisä veto, jollaisia esittävä taide tarvitsee uudistuakseen. Esityksessä oli tuttuja elementtejä outoina keitoksina, hupaista ja vakavaa, arvaamatonta näyttämökieltä ja hienoja tunnelmia. Omakielinen ote! VOITTAJA Aika aukeaa - musikaali erityisihmisten arjesta ja haaveista  Liikkeen hienomekaanikot -palkinnon vastaanotti joukko Rovaniemen Teatterin näyttelijöitä Kuva Ruusu-Maria Lappalainen LIIKKEEN HIENOMEKAANIKKO/KOT -PALKINTOKolmantena jaettiin Liikkeen hienomekaanikko/kot -palkinto, joka myönnetään vuoden 2017 tekijälle tai tekijöille, jotka ovat hyödyntäneet liikettä teoksissaan ja heittäytyneet tanssin pyörteisiin. Palkinnon jakoi Tanssiteatteri Rimpparemmin henkilökunta, joka oli myös tehnyt päätöksen palkinnon saajasta. VOITTAJA Rovaniemen Teatteri Liikkeen hienomekaanikot saivat maineen ja kunnian lisäksi palkinnoksi tanssityöpajoja mistä tahansa tanssin lajista sekä näyttävän kokovartalotrikoon lämmittämään nilkkoja ja sydäntä.  Vuoden tsemppari -palkinnon jakaminen sai yllättävän käänteen heti kättelyssä Kuva Ruusu-Maria Lappalainen JENTE -PALKINTO ELI VUODEN TSEMPPARINeljäntenä jaettiin Vuoden tsemppari -palkinto, joka myönnetään vuoden 2017 persoonalle, joka on vaikuttanut teoillaan positiivisesti ympärillään olevien ihmisten tekemiseen ja hyvinvointiin. Eli on tsempannut, auttanut, kehunut ja tukenut. Palkinnon jakaminen sai yllättävän käänteen, kun juontajat paljastivat, että palkinnon nimi oli päätetty muuttaa Vuoden tsemppari -palkinnosta Jente -palkinnoksi. Nimenvaihdoksella haluttiin kunnioittaa Pirjo "Jente" Leppästä, jota voidaan pitää myös kaikkien tsemppareiden äitinä. Jente jaksaa aina kannustaa, kehua, halata ja rutistaa niin huonoina kuin hyvinä hetkinä. Palkinnon jakoi varsin yllättynyt ja liikuttunut Jente. KOLME NIMETTYÄ Nätti Gaalan raati nosti lukuisien ehdotusten joukosta esiin kolme eniten keskustelua herättänyttä, jotka ovat: Valo-, ääni ja videosuunnittelija Antti Lindholm Antti Lindholm on hiljainen ja erikoislaatuisen huumorintajun omaava lahjakkuus. Lindholm on yllättävän usein paikalla, kun jotain tapahtuu lappilaisen esittävän taiteen alueella. Vuonna 2017 Antti teki lähes kymmenen ensi-iltaa toimien audiovisuaalisena suunnittelijana tai teknisenä koordinaattorina eri ryhmissä ja tapahtumissa. Hän työskentelee paneutuen ja innostuneesti uskaltaen tarttua oudompiinkin haasteisiin. Antti tulee kyllä paikalle, jos kollegalla on hätä. Young Art teatterikoulun ohjaaja Merja Mettiäinen Merja Mettiäinen tekee tärkeää ja osaavaa työtä lasten parissa. Kehollinen viestintä ja esiintyminen on ihmisen perustaito jonka kehittäminen ei mene kenessäkään hukkaan. Merjan panos on osa mahtavaa toimintaa, jossa nuorten kasvua ja identiteetin kehitystä tuetaan teatterin keinoin. Merja tarjoaa kannustavalla otteellaan nuorille upean mahdollisuuden ja tuo heitä yhteyteen vertaisten sekä taiteen ammattilaisten kanssa. Merjaa uskoo aidosti jokaisen mahdollisuuksiin. Näytelmäkirjalija, käsikirjoittaja ja dramaturgi Janne Rosenvall Janne Rosenvallilla on huikea historia lappilaisen esittävän taiteen parissa. Hän on kirjoittanut tekstejä ja toiminut dramaturgina lukuisissa teatteri-, tanssi-, sirkus- ja nukketeatteriesityksissä sekä elokuvaprojekteissa ja videoinstallaatioissa. Jannelta on helppo pyytää ja saada apua mitä erilaisempien tuotantojen mitä erilaisimmissa vaiheissa. Janne antaa tarkkaa ammatillista palautetta, jonka avulla työryhmä saa uusia kierroksia prosessiinsa. Janne ymmärtää tekstillisen dramaturgian lisäksi oikein hyvin myös kehollisten esitysten dramaturgiaa. VOITTAJA Young Art teatterikoulun ohjaaja Merja Mettiäinen  Yleisön suosikki -palkinnon vastaanotti Marko "Nätti-Jussi" Syysmaa Kuva Ruusu-Maria Lappalainen YLEISÖN SUOSIKKIViidentenä jaettiin himoittu ja haluttu, kansan suosiota ja niiden syvien rivien ääniä mittaava Yleisön suosikki -palkinto. Tähän palkintoon ei Nätti Gaalan raatikaan päässyt vaikuttamaan, vaan palkinto myönnetään kaupunkilehti Uuden Rovaniemen järjestämän yleisöäänestyksen perusteella. Ääniä pystyi antamaan Uusi Rovaniemi -lehden verkkosivuilla ja asetettujen ehdokkaiden lisäksi oli mahdollista äänestää myös omavalintaista ehdokasta. Palkinnon jakoi kaupunkilehti Uuden Rovaniemen päätoimittaja Leena Talvensaari. KOLMEN KÄRKI 1 Nätti-Jussi seikkaillee, Rovaniemen Teatteri 77 ääntä 2 Eikä yksikään pelastunut, Lapin ylioppilasteatteri 60 ääntä 3 Kaksoiselämää, Free Production 58 ääntä Yleisön suosikkina palkittiin Rovaniemen Teatterin menestysnäytelmä Nätti-Jussi seikkailee.  Nätti -palkinnon vastaanotti Tanssiteatteri Rimpparemmin väki Kuva Ruusu-Maria Lappalainen NÄTTI -PALKINTOKuudentena ja viimeisenä jaettiin illan odotetuin eli Nätti-palkinto, joka myönnetään vuoden 2017 näyttämötaideteolle. Palkinnon jakoi Nätti Gaalan raadin puheenjohtaja, ohjaaja Pieta Koskenniemi.
KOLME NIMETTYÄ Nätti Gaalan raati nosti lukuisien ehdotusten joukosta esiin kolme eniten keskustelua herättänyttä, jotka ovat: 10 laulua naisesta Tanssiteatteri Rimpparemmin suuri tanssiteatteriteos ja huikea yhteistyö Turun Aurinkobaletin kanssa kytkeytyi omaperäisesti Suomi 100 -juhlavuoden teemaan nostaen valokeilaan historiamme naisia, ja sen kautta myös ajankohtaisen kysymyksen suomalaisuuden moninaisuudesta. Rovaniemellä nähdään harvoin tällaista näyttämöllisyyttä. Kehollista taidetta suurella näyttämöllä tavalla, millä rovaniemeläinen tasokas tanssitaide ja sen osaajat saivat arvoisensa kontekstin. Kari Väänäsen ”kansanteatteri 2.0” Kari Väänäsen ohjaukset ovat koskettaneet ihmisiä ja tuoneet teatteriin uusia katsojia. Lyhyeksi jääneen pestinsä aikana hän ohjasi kiivaassa tahdissa Rovaniemen Teatterin kautta aikojen suosituimpia esityksiä. Töissään hän on uusintanut kansanteatteria säilyttäen sen ilon ja riehakkuuden, mutta tuoden pelkäämättä mukaan ihmisyyden syviä kerroksia, jotka avautuvat kenties vain taiteen kautta. Väänäsen teatteri on sekoitus taitoa ja intohimoa. Kulttuuri tarvitsee tinkimättömiä tekijöitään. Teatterisota Lentävän Poron Teatterin järjestämä teatterikisa kokoaa yhteen ammattilaiset, harrastajat ja innostuneen yleisön. Tapahtuma on nostanut vahvasti esiin rovaniemeläistä näyttämötaidetta ja edesauttanut osaltaan esittävän taiteen kentän kehitystä alueella. Teatterisota on kupliva sekoitus teatteria, sirkusta ja iloa tehden asioita sopivasti toisin - tervetullut pilkahdus niin tekijöiden kuin katsojien arkeen. VOITTAJA 10 laulua naisesta  Näyttelijä Irene Tikka (vas.), näyttelijä Marko Syysmaa ja tanssija Marjo Selin Kuva Ruusu-Maria Lappalainen Lauantaina 28.4.2018 järjestetyssä Nätti Gaalassa esitettiin Puhe näyttämötaiteelle. Puheen on kirjoittanut käsikirjoittaja ja ohjaaja Esko "Ese" Janhunen, joka oli sairastapauksen vuoksi estynyt olemasta paikalla itse gaalassa. Nätti Gaalassa puheen lausuivat näyttelijä Irene Tikka ja näyttelijä Marko Syysmaa sekä liikkellisti tanssija Marjo Selin. Seppo Rintamäen sanoin. Hieno keksintö tämä teatterikeksintö. Ihmiskunta on kautta aikojen nauranut, itkenyt, surrut, tuntenut vihaa, tuntenut kaunaa, kateutta, myötätuntoa ja sitä tärkeintä, rakkautta. Ja ihmiskunta on kautta aikojen ilmeillyt, ärissyt, hyrissyt, laulanut, tanssinut, pelleillyt, pelotellut, pilkannut, esittänyt oppimiaan temppuja ja kertonut muille kokemastaan tai kuulemastaan. Ja ihminen on aina tuntenut outoa miellyttävää kutinaa silloin, kun pieru on purskauttanut ympäröivät ihmiset iloiseen nauruun. Tai kun surullisesta tapauksesta kertoessaan on huomannut kuuntelijoiden silmien kostuvan. Kun ihminen huomasi, että hän pystyy venkuloinnillaan herättämään ympärillään istujissa tunnereaktioita, niin esi-isä Räväsojan Känsäkourille ja Monitaideyhdistys Pisteelle oli syntynyt. Oli syntynyt harlekiini, joka halusi ja nautti olla tarinankertojana, vaikuttajana ja huijarina. Mutta joka myös pelkäsi, että onnistuuko show. Tuleeko naurujen sijasta turpaan. Aplodien sijaan kuristava hiljaisuus. Nämä rohkeat tarinoidenkertojapelkurit ovat olleet keskuudessamme jo vuosituhansia. Antiikin Kreikassa touhu huomattiin niin oivalliseksi suurten joukkojen viihdyttämis- itkettämis- ja kriittisen ajattelun herättelykeinoksi, että sen tenhon maksimoimiseksi kehitettiin jopa oma tieteellinen oppinsa. Filosofi Aristoteles loi tuolloin sen kuuluisan draaman kaarensa peruselementteineen. Ja teki sen niin selkeästi ja jämerästi, että vielä nykyäänkin suurin osa teatterista ja elokuvasta noudattaa sitä. Ja tekee sitä siksi, koska se toimii. Antiikin valtavan monipuolinen näyttämötaide kuristui aikojen muuttuessa ja varsinkin kristinuskon myötä synniksi. Muttei kuollut. Kirkkokin ymmärsi valjastaa teatterikeksinnön omaan käyttöönsä luomalla draamoja Raamatun tapahtumista ja jumalanpalvelustakin voidaan pitää tiettyä kaavaa noudattavana näytelmänä. Vaikka ahdasmielinen kirkko toisaalta tuhosi teatteria se toisaalta myös kehitti sitä. Kirkonmiesten ja hallitsijoiden rienaaminen kehitti nimittäin rahvaan keskuuteen aivan uuden ammattikunnan, narrit ja ilveilijät. Ja heitä me saamme kiittää nykyisistä noin viikon uutisista ja uutisvuodoista. Puritaaninen kirkko ei siis saanut tukehdutettua teatteria syntisäkin alle vaan se eli ja kyti ja irvisteli. Henkisen ilmapiirin vapautuessa teatteri sitten suorastaan ryöpsähti valloilleen. 1500-luvun lopusta 1900- luvun alkuun syntyi valtavasti hienoja näytelmiä. Oli Shakespeare, Moliere, Ibsen, Tsehov, Strindberg, Wilde Kivi jne. ja teatteritaloja rakennettiin ympäri maailman. Mutta sitten alkoi toistuvien uhkakuvien ja kilpailijoitten aika. Keksittiin elokuva ja teatterin uskottiin kuihtuvan sen vaikutuksesta pois. Ei kuihtunut. Sitten tuli äänielokuva ja sen piti olla teatterille menoa. Ei ollut. Tuli televisio. Sen piti viimeistään naulita ihmiset kotisohvilleen niin, että teatterit saatiin sulkea. Eipä suljettu. Kohta sekä Yleisradiolla että Mainos-tv:llä oli omat televisioteatterinsa, mutta ei sekään elävältä teatterilta niskaa taittanut. Ja pian joka kodissa oli videonauhurit ja leipäkoneet, eli ulkona ei tarvinnut käydä kuin elokuva vuokraamassa. Mutta teattereissa silti käytiin. Ja entäpä nyt. Mitä tapahtui kun kaikki saivat läppärit ja älypuhelimet ja sitä kautta kokoaikaisen suoran yhteyden kaikkeen maailman viihteeseen, elokuviin, huimiin peleihin, musiikkiin, kirjoihin ja uutisiin. Kenen enää kannattaa ja kuka viitsii tehdä elävää teatteria kun ihmiset ovat tottuneet ja koukuttuneet älylaitteiden uskomattomaan mahdollisuuksien maailmaan. Joko näyttämötaiteelle voidaan sanoa hyvää yötä? Vastaukseksi lista näyttämötaiteen ensi-illoista Rovaniemellä vuonna 2017. NÄYTTÄMÖTAITEEN ENSI-ILLAT ROVANIEMELLÄ 2017
Eli repikää siitä näyttämötaiteen elinvoimaisuuden epäilijät. Rovaniemellä oli vuonna 2017 kaikkiaan 56 näytelmä- ja tanssi- ja sirkustaiteen ensi-iltaa. Ja ensi-iltojen takana oli peräti 25 eri ryhmää tai yhteisöä. Se hetki kun elävä ihminen esiintyy eläville ihmisille, on tenholtaan ainainen ja ainutlaatunen. Sitä ei ylitä yksikään snapchatti tai youtube. Ja se porukka, jolla on halua ja uskallusta ja pelkoa nousta toisten eteen piereskelemään ja itkettämään, ei lopu koskaan. Ja hyvä niin. Maailma on parempi paikka kun meillä on teatterit, komeljantterit, tanssijat ja jonglöörit. Ja näyttämötaidetta kokemalla ihmisistä tulee parempia ihmisiä, aistinsa aukaisevia ihmisiä. Ja tämä on taivahan tosi. Eläköön rovaniemeläiset näyttämötaiteen tekijät.  Maailman hauskin kesä 2018 -haastekampanjalla voi tehdä tuplasti hyvää
Rovaniemeläiset yrittäjät haastetaan tarjoamaan nuorille kesäteatterielämys ja samalla osallistumaan Lentävän Poron pelastustalkoisiin. Rovaniemellä ollaan nyt yhteisellä asialla. Ropsin ja RoKin onnistuneiden kausikorttihaasteiden vanavedessä nyt myös kulttuurin ystävät ovat aktivoituneet talkoisiinsa. Seuraavaksi haastetaan rovaniemeläiset yrittäjät. Ulkoilmateatterillaan Rovaniemen kesää jo vuodesta 2012 saakka elävöittäneen Lentävän Poron Teatterin lopettamisuutiset ovat nostaneet pystyyn yhteisölliset pelastustalkoot. Ensimmäisenä liikkeelle lähti Kauppatorin Asukastuvalla työskentelevä Pasi Tarvainen, jonka käynnistämän haasteen kautta voi lahjoittaa kesäteatterilippuja vähävaraisille ihmisille. Nyt liikkeelle lähti nuorten työllistämiseen ja aktivoimiseen erikoistunut Nuorten Ohjaamo, jossa työskentelevä Ida Lammi otti ohjat käsiinsä. Syntyi yhdessä Lentävän Poron Teatterin Jussi Jokisen kanssa ideoitu ”Maailman hauskin kesä 2018” -haastekampanja, jonka tavoitteena on mahdollistaa Rovaniemen Ohjaamon nuorille asiakkaille maksuton kesäteatterielämys. ”Valtaosa asiakkaistamme on joko toimeentulotuen tai työllistämistuen varassa. Heillä ei välttämättä ole varaa kesätapahtumien pääsylippuihin. Kesäteatteri-ilta voi siis olla monelle koko elämän ensimmäinen teatterikokemus”, kertoo Ida Lammi. Jussi Jokinen puolestaan on omassa työssään nähnyt kuinka positiivisesti esimerkiksi hänen vetämänsä teatterityöpajat ovat vaikuttaneet nuoriin. Nuorten Ohjaamo haastaa nyt hyväntekoon erityisesti rovaniemeläiset yritykset. Vain 15 euron ennakkohintaan yksittäinen yrittäjä voi tarjota paikalliselle nuorelle pääsylipun Lentävän Poron Teatterin katsomoon Kauppayhtiön talon sisäpihalla. Ensimmäisten joukossa tähän haasteeseen ehti vastaamaan Rovaniemen Kehitys Oy, joka on joka kesä muun muassa työllistänyt kaupungin kesätyösetelin saaneita nuoria sekä erityistä tukea tarvitsevia nuoria. ”Ehdottomasti lähdemme tähän haasteeseen mukaan ja ostamme lippuja nuorille jaettavaksi. Laitetaan hyvä pallo pyörimään kaupungissanne”, sanoo Rovaniemen Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Juha Seppälä. YRITTÄJÄ, NÄIN TOIMIT
Sabina Berman, Meksiko Kirjailija, journalisti Suomennos Tarja Roinila MEILLÄ ON KYKY KUVITELLA Heimo on metsästämässä lintuja pikkukivet aseenaan, kun valtava mammutti tulee paikalle ja MYLVII – ja samalla hetkellä yksi pienistä ihmisistä MYLVII mammutin lailla. Sitten kaikki juoksevat... Tuo heimon naisjäsenen päästämä mammutin mylvintä – haluan kuvitella hänet naiseksi – on alku sille, mikä tekee meistä tämän lajin joka olemme. Lajin joka kykenee jäljittelemään sellaista mitä emme ole. Lajin joka kykenee Toisen esittämiseen. Hypätään kymmenen, sata tai tuhat vuotta ajassa eteenpäin. Heimo on oppinut jäljittelemään toisia olentoja ja esittää luolan perällä, tulen värisevässä loimussa, aamulla tekemänsä metsästysretken. Neljä miestä mammuttina, kolme naista jokena, miehet ja naiset lintuina, puina, pilvinä. Koska heimolla on teatterin tekemisen kyky, se voi tällä tavoin vangita menneisyyden. Mikä vielä ihmeellisempää, se voi tällä tavoin keksiä mahdollisia tulevaisuuksia: harjoitella mahdollisia tapoja voittaa mammutti, joka on sen vihollinen. Mylvinnästä, vihellyksestä, solinasta – tuon ensimmäisen teatterin onomatopoeettisista ilmauksista – tulee myöhemmin kieltä. Puhutusta kielestä tulee kirjallista kieltä. Toista reittiä pitkin teatterista tulee rituaali, sitten elokuva. Ja kaikki nämä muodot säilyttävät yhä sisällään oman siemenensä, teatterin. Yksinkertaisimman esittämisen tavan. Elävän esittämistavan. Mitä yksinkertaisempaa teatteri on, sen läheisemmin se liittää meidät inhimillisistä kyvyistä hämmästyttävimpään, kykyyn esittää Toinen. Tänään kaikissa maailman teattereissa juhlitaan tätä huikeaa inhimillistä kykyä: teatterin tekemisen kykyä. Kykyä esittää, kykyä vangita oma menneisyys jotta sitä voisi ymmärtää – tai keksiä heimolle mahdollisia tulevaisuuksia, jotta kaikki olisivat vapaampia ja onnellisempia. Puhun tietenkin sellaisesta teatterista joka on oikeasti merkittävää, ei pelkkää viihdettä. Tämän päivän merkittävät teatteriteokset pyrkivät aivan samaan kuin vanhimmatkin teokset: esittämisen kyvyn avulla voittamaan nykyajan viholliset, jotka uhkaavat heimon onnellisuutta. Mitä mammutteja heimon teatterilla on tänä päivänä voitettavanaan? Mielestäni suurin mammutti on ihmissydänten vieraantuneisuus. Se että kykymme eläytyä toisiin, kokea myötätuntoa, on katoamassa. Kuten myös kyky eläytyä siihen Toiseen, joka ei ole inhimillinen: luontoon. Mikä paradoksi! Juuri nyt, humanismin viimeisellä rannalla – antroposeenikauden lopulla, jolloin maapalloa eniten muuttava ja muuttanut luonnonvoima on ihminen – teatterin missio on käänteinen suhteessa siihen, mikä alun perin kokosi heimon luolan perälle teatteria tekemään: tänään meidän on pelastettava yhteytemme luontoon. Vielä paremmin kuin kirjallisuus, vielä paremmin kuin elokuva, juuri teatteri – joka vaatii ihmisiä olemaan läsnä toisten ihmisten edessä – sopii ihmeellisen hyvin pelastamaan meidät siltä, että muuttuisimme algoritmeiksi. Pelkiksi abstraktioiksi. Ottakaamme teatterista pois kaikki tarpeeton. Riisukaamme se alasti. Sillä mitä yksinkertaisempaa teatteri on, sitä paremmin se muistuttaa meitä ainoasta kiistämättömästä asiasta: olemme olemassa vain ajassa, olemme olemassa niin kauan kuin olemme lihaa ja verta ja rinnassamme sykkii sydän. Olemme vain tässä ja nyt. Eläköön teatteri, taiteista vanhin. Taiteista läsnäolevin. Taiteista ihmeellisin. Eläköön teatteri!   Kuva: Antti Raatikainen Lapin ylioppilasteatterissa saa ensi-iltansa keskiviikkona 28.3.2018 klo 19.00 moderni klassikkonäytelmä ”Myyntitykit”- David Mametin Pulitzer -palkinnolla huomioitu näytelmäteksti esittää karun kuvan ihmiskunnasta neljän paineen alle laitetun ammattimyyjän kautta.
Lapin ylioppilasteatterin kevään uusimman näytelmän ohjaa teatterintekijä ja Lentävän Poron Teatterin taiteellisena johtajana tutuksi tullut Jonne Suopajärvi ja tuotannon puolella häärii Suopajärven aisapari ja kollega Jussi Olavi Jokinen. Molempien juuret ovat syvällä ylioppilasteatterissa ja nyt heidät nähdään pitkästä aikaa vankasti mukana LYT:n tuotannossa. ”Tämä on komeinta teatteria, mitä olen pitkään aikaan nähnyt. Lapin ylioppilasteatteri on Rovaniemen tärkein kulttuurialan toimija ja Lapin teatterikorkeakoulu. Lapin ylioppilasteatteri on Rovaniemen sykkivä ja nuorekas sydän, joka pumppaa tuoretta verta kehittyvän kulttuurikaupungin jokaiseen raajaan. Jokaisen kulttuuritoimijan pitää tehdä kaikkensa, jotta ylioppilasteatterikulttuuri kukoistaa Rovaniemellä.” Myyntitykit näytelmän tuotannon konsultti ja Lentävän Poron toimitusjohtaja Jussi Olavi Jokinen sanoo. Myyntitykit -näytelmä kuvastaa ylioppilasteatterikulttuuria hyvin. Valinta on rohkea ja raikas, David Mamet on modernin näytelmäkirjallisuuden kulmakivi. Näytelmäteksti on vielä 25 vuotta kirjoittamisensa jälkeenkin ajankohtainen ja pureva ja näytelmässä päästään revittelemään ja kokeilemaan. ”Halusimme tehdä näytelmän, jonka teksti haastaa tekijät tosissaan äärimmäisen korkean vaikeusasteensa myötä, mutta palkitsee loistavuudellaan. Mametin tekstejä ei juurikaan uskalleta tehdä Suomen teattereissa ja tässäkin asiassa ylioppilasteatterin tulee olla suunnannäyttäjä.” näytelmän ohjaaja Jonne Suopajärvi sanoo. Näytelmässä neljä chicagolaista kiinteistönvälittäjää joutuu julmaan ihmiskokeeseen, kun toimistolla järjestetään raaka myyntikilpailu. Kun kisan voittaja saa Teslan, kakkonen pihviveitsisarjan ja loput kenkää, tunteet kuumenevat ja houkutukset käyvät kovaksi. Tapahtuu rikos. Mustan komedian miljöö on kova ja pinnallinen myyntimaailma, mutta lähemmin tarkasteltuna se avaa mielenkiintoisen ikkunan ihmisolennon ihon alle. ”Näytelmää tehdessä on kiteytynyt ylioppilasteatterilaisuuden suuri voima. Täällä nuoret aikuiset tekevät mielettömän määrän pyyteetöntä vapaaehtoistyötä kaupunkimme ja toisten hyvinvoinnin, kulttuurielämän ja harrastusmahdollisuuksien eteen. Osoittakaa tukenne istumalla katsomoon. Tätä näytelmää ei monesta syystä pidä jättää näkemättä.” Jussi Olavi Jokinen sanoo. MYYNTITYKIT Ensi-ilta 28.3.2018 klo 19.00 Lapin ylioppilasteatterissa (Urheilukatu 1, Rovaniemi) Liput vain 12€ / 8€ /// kannatuslippu 20€ Lue lisää www.facebook.com/lapinylioppilasteatteri 
(Maailman rohkeimmat ja upeimmat tyypit (kuvasta puuttuu vielä monta)
"Usko ja toivo on mennyt. Meillä on jäljellä enää vain rakkaus"
"Ero on eräs yksi elämän suurimpia kriisejä. Se aiheuttaa ahdistusta ja heikentää usein ainakin tilapäisesti ihmisen itsetuntoa. Ero tuo mukanaan monenlaisia tunteita. Kaikki tunteet, kuten suru, viha, aggressio ja pettymys kuuluvat asiaan. Eroon liittyvät usein myös vahvasti pettymyksen ja syyllisyyden tunteet. Moni saattaa myös hävetä sitä, että liitto ei onnistunutkaan vastoin suvun ja perheen odotuksia." Näin kirjoittaa Paula Alkio Väestöliiton ansiokkaassa verkkoartikkelissa Ero tuo mukanaan monenlaisia tunteita
En päätynyt selaamaan Väestöliiton "Parisuhteen kriisit" -sivustoa henkilökohtaisen parisuhteeni vuoksi, vaan koska tajusin, että minulla on kohta 8 vuotta ollut julkinen salasuhde Lentävän Poron Teatterin kanssa. Vastaavassa tilanteessa ovat lukemattomat yrittäjät ja intohimoisesti työhönsä suhtautuvat ihmiset. Kaikille meistä työ tai se mitä ylipäätään elämällämme teemme on kuin parisuhde. Etsimme sitä valtavalla vimmalla, jätämme deitti-ilmoituksia, käymme lukemattomilla treffeillä ja otamme tunteen tasolla isoja riskejä päästäksemme suhteeseen. Työn ja ansion lisäksi tällainen suhde antaa meille myös sosiaalisen piirin, johon kuulua ja sitoutua. Teemme työtämme ihmisinä, ihmisille ja ihmisten kanssa. "Joskus tilanne ajautuu siihen, että työ vie ja syö enemmän kuin tuo ja antaa. Silloin pitää saada suunsa auki."
Ero omasta työstäni ja työyhteisöstäni näyttää häämöttävän kesän 2018 lopussa. Lentävän Poron Teatterin valot sammuvat. Edessä on jopa konkurssi, jos ihmettä ei tapahdu. Olo on kuin olisi helvetin hyvän parisuhteen kriisipisteessä.
Teatterityö ja yrittäminen ovat välillä äärimmäistä puurtamista yksinään jossain ahtaassa toimistobunkkerissa, mutta parhaimmillaan mielettömän siistiä, antoisaa ja merkityksellistä työtä ihmisten kanssa ja ihmisten keskellä; kollegoiden, yhteistyökumppaneiden, asiakkaiden ja yleisön ympäröimänä. Olen kiertänyt saarnaamassa lukemattomille työyhteisöille siitä miten kaikkien yhteisöön kuuluvien täytyy pyrkiä siihen, että kaikilla yhteisöön kuuluvilla on helppo olla ja puhua heidän tunteistaan tuntematta häpeää tai pelkoa epäonnistumisesta. Pitää pyrkiä luomaan sellainen ympäristö, että jokainen saa suunsa auki, kun siltä tuntuu. Joskus tilanne ajautuu siihen, että suhde vie ja syö enemmän kuin tuo ja antaa. Silloin pitää saada suunsa auki. Nyt tiedän raskaan kokemuksen kautta, miten vaikeaa se on, vaikka ympärillä olisi kuinka mahtavia tyyppejä. Oma ratkaisuni löytyi silti vain katsomalla sitä samassa, miltei kokonaan uponneessa veneessä seisovaa ystävää silmiin ja puhumalla. "Odotimme tuhansia katsojia, todellisuudessa meidän juttua ei tullut katsomaan kukaan"
Konkurssi tuntuu epäonnistumiselta. Hävettää, kun emme saa hommaa toimimaan. En uskalla kertoa kenellekään, miten rökälemäisesti epäonnistuimme Napapiirillä. Odotimme tuhansia katsojia, todellisuudessa meidän juttua ei tullut katsomaan kukaan. Entä jos ne eivät tule enää koskaan, jos tämä paljastuu?
"Mikään ei enää onnistu, huomio keskittyy omaan itseensä ja syntyy noidankehä, jonka sisältä on vaikea nähdä ympärillä pyöriviä onnistumisen mahdollisuuksia."
Kaikkea tätä olemme pitäneet sisällämme yli kaksi vuotta. Sellainen salaisuus ahdistaa ja tekee mielestä synkän. Meidän saarnaamme on aina kuulunut avoimuus, yhteistyö ja avunanto. Nyt tiedämme miten vaikeaa sitä apua on pyytää, kun hätä on kaikista suurin. Avun saamisen esteenä on ollut ainoastaan meidän oma häpeämme. Alitajuinen pelko siitä, että epäonnistumisemme herättää epäluottamusta meitä kohtaan.
Häpeä ja pelko salpaavat ihmisen ja suhteen. Mikään ei enää onnistu, huomio keskittyy omaan itseensä ja syntyy noidankehä, jonka sisältä on vaikea nähdä ympärillä pyöriviä onnistumisen mahdollisuuksia. Usko itseensä katoaa ja pikkuhiljaa rapisevat ne viimeisetkin toivon rippeet pelastumisesta. Silloin sitä vain puskee eteenpäin ja tekee sitä mitä on aina ennekin tehnyt. Roikkuu suhteessa, kun pelkää totuuden ääneen sanomista liikaa. Ei se niin mene! 
"Toivon, että kaikki saisivat kokea tällaisen myötätunnon syvänmerensukelluksen elämässään."
Tämän asian kanssa julkisuuteen astuminen on ollut parasta mitä elämässäni on tapahtunut. Asian käsitteleminen ensin kohtalotovereiden, kollegoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa on vahvistanut minua enemmän kuin mikään aiemmin kokemani. Kolme päivää sitten kerroimme tästä ensimmäistä kertaa mediassa ja vastaanotto osoittaa, että tämä oli ainoa oikea ratkaisu.
Näin paljon rakkaudentäyteisiä ja sydäntä lämmittäviä viestejä en ole koskaan elämässäni vastaanottanut. Olen tehnyt elämäni rohkeimman teon ja sadat ihmiset tukevat minua siinä. Olen etuoikeutettu. Toivon, että kaikki saisivat kokea tällaisen myötätunnon syvänmerensukelluksen elämässään. Nyt minun on ensimmäistä kertaa joulun 2015 jälkeen helppo hengittää. Saan puhua totta ja kertoa asioista niin kuin ne todellisuudessa ovat. Eihän se yritystarinana ole selllainen, jota toivoisi tai kuvittelisi kertovansa ihmisille, mutta se on mitä voimaannuttavin tarina. "Loppuuko Lentävä Poro kokonaan?"
Sitä paitsi tämä tarina on vielä kesken. Me tiedämme onnellisen alun, jossa nousukiidossa ollut teatterialan yritys keräsi muhkean kassan ja pisti kaikkensa peliin vakaan tulevaisuuden toivossa. Me tiedämme keskikohdan käänteen, jossa hullunrohkeat tekijät törmäsivät murskaavaan jäävuoreen. Me tiedämme, että sen jälkeen tarinamme päähenkilöt äyskäröivät uppoavaa peltipurkkiaan väsymykseen saakka. Mutta me emme vielä tiedä mitä tapahtuu, kun tarinamme sankarit päättivät alkaa pyytämään apua.
Loppuuko Lentävä Poro kokonaan? Sitä ei kukaan tiedä. Minä tiedän, että epäonnistumisesta syntyy aina jotain uutta, kun uskaltaa luottaa ympärillä oleviin ihmisiin ja heittäytyä rohkeasti kohti tuntematonta. Velka lähtee rahalla ja väsymys nukkumalla. Jos tämä kaikki rakkaus pystytään masinoimaan noiden kahden esteen voittamiseen, niin kuka tietää mitä tapahtuu. Usko ja toivo on mennyt. Meillä on jäljellä enää vain rakkaus. Jaa miten niin, vain rakkaus? Jussi Olavi Jokinen Lentävä Poro P.S. Osta kannatusmuki täältä 
Lentävän Poron Teatteri tiedottaa Julkaisuvapaa: Heti  "Se on loppu nyt, bileet pystyyn!" Lentävän Poron Teatterin taiteellinen johtaja Jonne Suopajärvi toteaa.
Vuodesta 2010 toiminut Lentävän Poron Teatteri on ajautunut tilanteeseen, jossa toiminta uhkaa loppua kesän 2018 jälkeen. Teatteri ajautui taloudellisesti haastavaan tilanteeseen joulukaudella 2015 Joulupukin Pajakylässä ensi-iltansa saaneen teatteriesityksen taloudellisen epäonnistumisen myötä. "Vuodesta 2016 lähtien olemme eläneet lopun alkua, jota ovat vielä pahentaneet onnettomat kesäkelit parina viime vuonna. Teatterintekijöinä ja näyttämötaiteen kentän toimijoina olemme kärvistelleet tässä tilanteessa jo liiankin pitkään. Nyt on aika viheltää peli poikki ja löytää yhdessä tekemisen riemu uudelleen." Lentävän Poron Teatterin toimitusjohtaja Jussi Olavi Jokinen sanoo. Lentävälle Porolle ominaiseen tyyliin vastoinkäymisiin ei suhtauduta synkistellen, vaan luvassa on kesäteatteriesitys, jota tekijät itse kuvailevat ilotulitukseksi, juhlaksi ja riemukkaaksi epäonnistumisen ylistykseksi. "Nyt kun pää on vedetty pois perseestä, on paljon helpompi hengittää. Kesä 2018 tulee olemaan ilon ja hauskuuden kesä." Lentävän Poron Teatterin taiteellinen johtaja Jonne Suopajärvi sanoo. Lentävän Poron Teatteri etsiikin nyt tukijoita ja yhteistyökumppaneita toteuttamaan viimeisen kesän. "Toivon, että jos Lentävä Poro jostain muistetaan, niin yhteistyön tekemisen puolesta puhujana. Rovaniemellä on ollut ilo huomata, että kun nostaa käden pystyyn, niin apua on aina ollut saatavilla. Yhdessä tekemisen voimasta on ollut ilo ammentaa myös valtakunnalliseen tekemiseen ja toimimiseen." Lentävän Poron Teatterin toimitusjohtaja Jussi Olavi Jokinen sanoo. Lisätiedot ja yhteydenotot Jussi Olavi Jokinen 0408237747 jussi@lentavaporo.fi  Seela Sella päätti juhlistaa 80-vuotispäiviään teatteriesityksellä ja näin syntyi monologiesitys ”Pieni eläin”, jossa maailmaa katsotaan pienen Nasun silmin. Suuren suomalaisen näyttelijän syntymäpäiväjuhla sai kuitenkin niin suuren suosion, että sitä on kohta esitetty jo yli 100 esityksen verran ja salit ovat täyttyneet äärimmilleen ympäri Suomea. Helmikuussa 2018 esitys nähdään myös Rovaniemellä ja liput ovat ennakkomyynnissä palvelupiste osviitassa ja verkkokaupassa.
”Pieni eläin” -monologiesityksen ajatuksena on, että maailmaa katsotaan Nasun silmin, siis ilman ironiaa ja kyynisyyttä. Nasu on aina ollut Seelan suosikki – ja onhan heissä jotain samaakin. Koska Disney omistaa kaikki Milnen oikeudet eikä salli minkäänlaista käyttöä, Nasu on nimetön pieni eläin. Nasu kertoo, että joku Disney on vienyt häneltä nimen, ja ihmettelee vähän miksi. Mutta hän suhtautuu asiaan ymmärtäväisesti: jos se Disney hänen nimeään tarvitsee, kyllä hän voi sen tälle antaa, ei se haittaa. Myös Nasun vanhat ystävät ovat nimettömiä. Pienen eläimen kotimetsä on pienentynyt kovasti. Metsät vähenevät koko ajan, eivätkä kaikki eläimet − etenkään isot − enää tahdo mahtua niihin. Mahtuuko maailmaan ollenkaan metsiä, saati eläimiä? Pieni eläin pohtii elämän menoa, vanhenemista ja maailman muuttumista – ihmettelee ennen kaikkea ihmisen toimintaa. Rovaniemellä esitys nähdään kulttuuritalo Wiljamissa lauantaina 24.2.2018 klo 19.00 sekä päivänäytöksenä sunnuntaina 25.2.2018 klo 14.00. Vierailuesitystä isännöi rovaniemeläinen Lentävän Poron Teatteri ja esityksen liput ovat tulleet myyntiin sopivasti joululahjamarkkinoille. ”Juhlamonologista on tullut niin suuri hitti, että Lappi on joutunut odottamaan vuoroaan odotettua pidempään. Olen erittäin otettu siitä, että Lentävän Poron Teatteri saa isännöidä juuri tätä vierailuesitystä Rovaniemellä. Seelan karisma ja iättömän 80-vuotiaan hillitön energia antaa jo itsessään elinvoimaa kenelle tahansa” Lentävän Poron Teatterin toimitusjohtaja Jussi Olavi Jokinen sanoo. Sikäli kun tästä huippuluokan teatteriesityksestä mielii päästä nauttimaan, kannattanee käydä ostamassa pikapuoliin lippunsa, jotka myytäneen Rovaniemelläkin pikavauhdilla loppuun. Lisätietoja esityksestä ja Rovaniemen vierailusta löytyy osoitteesta www.lentavaporo.fi/pienielain PIENI ELÄIN Teksti: Leena Tamminen Ohjaus: Kari Paukkunen Lavastus: Martti Aiha (kuvataiteilija) Valosuunnittelu: Kalle Ropponen Äänisuunnittelu: Antti Puumalainen (Kuopion Kaupunginteatteri) Pukusuunnittelu: Marja Uusitalo Koreografia: Reijo Kela Tuotantopäällikkö: Are Nikkinen Tuotanto: Kulttuurikone Yhteistyökumppani Kuopion Kaupunginteatteri 
Improajat päästetään liian harvoin testailemaan mitään uusia ja hienoja laitteita tai ohjelmistoja, mutta nyt Lentävän Poron Teatteri on päästetty ihan asian ytimeen. Nimi lienee enne tässäkin tapauksessa, sillä pääsimme etunenässä testaamaan syyskuussa lanseerattua Porokello -mobiilisovellusta. Kaikessa yksinkertaisuudessaan applikaation tehtävänä on vähentää porokolarien määrää ja toimii siinä erittäin hyvin. Kesän ja syksyn mittaan on tullut ajettua taas noin 10 000 kilometriä edestakaisin pitkin Lapin teitä ja voi kyllä sanoa, että on ollut paljon turvallisempaa Porokellon kanssa kuin ilman.
Mikä ihmeen porokello?
Porokello -sovellus perustuu ammattiautoilijoiden lähettämiin varoituksiin. Eli kun ammattiautoilija havaitsee poron tiellä, hän painaa omassa autossaan olevaa porokello-lähetintä. Näin siihen kohtaan jää tunniksi gps-merkki, jonka Porokello -sovellus havaitsee, kun sovellusta käyttävä laite tulee gps-merkin läheisyyteen. Tällöin kuuluu porokellon kilkatus, joka varoittaa autoilijaa. Yksinkertaista ja niin tarpeellista!
Niille, jotka eivät ole päässeet pohjoisen tieverkostoa kuluttamaan ja poroihin tutustumaan, kerrottakoon että nämä sarvipäät ovat idioottimaisen jääräpäisiä pässinpäitä, joiden elämänasenteen ja liikennekulttuurin ydinajatus on "En v**tu väistä, tollo." Tämä puolivillin kotieläimen elämänasenne aiheuttaa useinmiten tilanteen, jossa poro jolkottaa tielle, pysähtyy auton eteen ja parhaassa tapauksessa ehkä lähtee liikkumaan tienmyötäisesti eteenpäin osoittaakseen autoilijalle kuka täällä määrää. Tässä mielessä voidaan ajatella, että poro on erittäin viisas ja jalo eläin, joka on luonteenpiirteidensä vuoksi mitä suurimmassa määrin vaaraksi itselleen.
Perinteinen kulttuuri paiskaa kättä nykyteknologian kanssa
Lapissa ajellessa kilometrejä tosiaan kertyy ja porojakin on päästy tapaamaan ihan lähietäisyydeltä. Porokolaria en elämässäni ole vielä kertaakaan ajanut, mutta hyvin lähellä ollaan vuosien varrella oltu. Kuski saa olla aika tarkkana ratin takana ja paikallisväestön kesken onkin vuosien varrella syntynyt tapa varoittaa vastaantulevaa liikennettä poroista vilkuttelemalla valoja porohavaintojen sattuessa. Nykyisten äänieristettyjen autojen sisään kun ei ole enää vuosiin kuulunut porojen kaulassa killuvien alkuperäisten porokellojen kilkatus. Porojen kanssa on kuitenkin opittu elämään ja simppeleitä konsteja on kehitetty kilisevästä kellosta valojen välkyttelyn kautta heijastinsuihkeisiin.
Porokello -sovelluksen yksi parhaista puolista onkin sen yksinkertaisuus. On ymmärretty yksinkertaisten mobiilisovellusten kauneus ja riisuttu pois kaikki turha. Sovellus on helppo asentaa puhelimeen ja se on saatavilla myös suoraan joihinkin navigaattoreihin. Asennuksen jälkeen riittää pelkkä ohjelman käynnistäminen, minkä jälkeen ohjelma hakee automaattisesti mobiililaitteen sijainnin ja tämän jälkeen voit laskea laitteen pois käsistäsi. Sitten vain ajellaan ja porohavaintopisteen läheisyydessä puhelin alkaa kilkattaa varoituksen merkiksi. Hyvänä vinkkinä sovelluksen kehittäjät ovat heittäneet ajatuksen, että Porokellosta ja porovaroituksista voivat pitää huolta perheen pienimmät takapenkillä. Lisäominaisuutena sovellus tarjoaa myös Porovaroitukset kartalla -näkymän, josta voi vilkaista jo etukäteen matkaa suunnitellessa, kuinka paljon ja missä päin porohavaintoja on tehty. Porokellosankarit ja porohavainnot
Lapin teillä liikkuu Porokellon antamien tietojen mukaan jo tuhat ammattiautoilijaa, jotka välittävät porovaroituksia sovellukseen. Havaintojen kattava määrä yllättikin itseni sovellusta testatessa, sillä vain paria ymmärrettävää poikkeusta lukuunottamatta Porokello on antanut ilmoituksen tiellä liikkuneista sarvipäistä. Maanteiden sankareiden ansiosta Porokello saattaa hyvinkin päästä tavoitteeseensa eli puolittaa porokolareiden määrä vuoteen 2020 mennessä.
Jäin pohtimaan vielä olisiko sovellukseen mahdollista lisätä tulevaisuudessa myös muiden kuin ammattiautoilijoiden porohavaintoja. Eli voisinko tulevaisuudessa minäkin antaa Porokello -sovelluksella varoituksia muille tiellä liikkujille? Vastaavissa sovelluksissa maailmalla väärinkäytökset ovat olleet varsin vähäisiä ja tällaisessa tapauksessa riskit ovat melko mitättömät. Pahimmassa tapauksessa ihmiset vain ajelevat hieman hitaammilla nopeuksilla, mikä on varmasti ihan tervetullutta tielle kuin tielle. 
Ilmainen, hyödyllinen ja hyvää tekevä
Yhteenvetona Lapin improsankarit antavat Porokello -sovellukselle miljoona pistettä, papukaijamerkin ja kaikki tähdet taivaalta. On ilo nähdä sovellus, joka palvelee tiellä liikkujia, poronomistajia ja myös siitä helkkarin kantturoita näin yksinkertaisella tavalla. Tässä hankkeessa tuoksuu yhdessä tekemisen meininki ja kaikkien parhaaseen tähtäävät tavoitteet. Sovellus on kauniin yksinkertainen, helppo käyttää ja pelastanut jo meidätkin monelta vaaratilanteelta. Kiitos Porokello!
Jussi Olavi Jokinen Toimitusjohtaja, esiintyjä Lentävän Poron Teatteri
Menemme ylistyslaulussamme jopa niin pitkälle, että jaamme tähän linkit, joiden kautta voit käydä lataamassa sovelluksen omaan puhelimeesi
Lisätietoja www.porokello.fi
|
